Vaeltaminen ja retkeily      

Alueella voi tutustua sekä vesitse että maitse tapahtuvaan vaeltamiseen ja retkeilyyn. Hyödyllisiä vinkkejä mm. varustuksesta ja sopivasta retkeilyruokavaliosta voi kysyä asiantuntijoilta. Alueella  on myös  erilaisia lajitestauksia ja  -opastuksia sekä terveys- ja kuntotestejä.

  Metsässä vaeltaen janokin pääsee yllättämään. Kulkija voi  janonsa sammuttaa kirkasvetisestä lähteestä.

 

 Luontoilta

Perjantaina 16.7. klo 18:00 alkaen "koko perheen" luontoilta juhlateltassa. Luontoillan järjestää K-Supermarket kauppias Tommi Niskanen. Istutaan iltaa rupatellen luontoaiheisten kysymysten parissa. Luontoillassa luontoasiantuntijoita paikalla mm. kala-asiantuntija Jukka Nyrönen, Reima Leinonen, Pekka Helo, Marko Paasimaa. Luontoon, lintuihin, hyönteisiin, peura-, ym. eläinaiheisiin liittyviä kysymyksiä voi toimittaa etukäteen  K-kauppias Tommi Niskaselle K-Supermarket Suomussalmi (puh: 040 - 555 3639), sähköpostitse tommi.niskanen(at)k-supermarket.fi  tai elinkeinoasiamies Hannu Leinoselle hannu.leinonen(at)suomussalmi.fi

  Illan hämärässä, nuotion loisteessa luonnon äänet kuiskaavat hiljaa ja vievät ajatuksen mennessään.

 Luontoillan juontaa Havukka-ahon ajattelija elokuvassa Konsta Pylkkästä näytellyt Kai Lehtinen ja Radio Kajaus radioi luontoillan suorana lähetyksenä. 

 

Onkohan tämä se lisenssi ite? Mitähän se mahtaa tutkia kun noin hiljaa istuu. Tutkiikohan se tulta nuotiossa. Jo on! Se voi hyvinkin tutkia nuotiotulta? Sitä täytyy reistata joskus uunin ääressä! Konsta muistikin, ettei ollut vielä kertaakaan yrittänyt tosissaan ratkaista tulen arvoitusta. Veikko Huovinen. "Havukka-ahon ajattelija"

 

 Tulitilataideteoksen valmistuminen

Aalto yliopiston Taideteollisen korkeakoulun oppilaat valmistavat koko viikon tulitilataideteosta. Varsinainen tuliesitys on lauantaina 17.7. klo 22:00.   Tämä kuva vuodelta 2009.

Oheisesta linkistä voit seurata tulitilataideteoksen valmistumista.

http://www.suomussalmi2010.blogspot.com/

 

Petojen katselu ja luonnon tarkkailu

 Petojen katseluun erikoistuneet yritykset tuovat melkein katseluetäisyydelle villin luonnon. Esimerkiksi karhuihin voi käydä tutustumassa Martinselkosen eräkeskuksessa. www.martinselkonen.fi

 

Mitä tuokin alkoi vahtaamaan tuolta alhaalta käsin? Hoitais vain itsensä omaan pesäänsä. Kunpa tämä oksa kestäisi vielä vähänaikaa. Minä sen sarvipään kellistin. Älä liikuta saaliini paikkaa.

 

Koitahan nyt pysyä siellä puussa. Nyt on minunvuoroni aterioida ja sen päälle ottaa makoisat unet. Olen metsän Kuningas. Erämaassa tahdon olla, villinä ja vapaana taivaltaa. Suomussalmella on erittäin hyvät mahdollisuudet "bongata" Karhuja, Susia ja muita luonnossa villeinä eläviä vapaita eläimiä.

  

 Määrätietoisen tutkiva katse vangitsee kovimmankin "karhun pyytäjän". Minun kanssani on turvallista kulkea erämaissa, etsin karhut, hirvet...

 

Onkohan tuo se naapuripesueen erauspoika, vai se tumma Karjalankarhukoira, joka viimevuonna hätyytteli meitä?

 

Viepperhaudat

Päivien aikana syvennytään tarkemmin viepperhautojen muinaiseen kulttuuriin. Lauantaina 17.7. klo 15:30 alkaen luento viepperhaudoista ohjelmalavalla.

 

Tukkilaisnäytökset

Ensimmäiset moottorisahat tulivat markkinoille 1950- luvun alussa ja sitä myötä myös metsätöihin. Aluksi sahat olivat raskaita ja kalliita hankkia. Moottorisahojen käyttö yleistyi nopeasti muutamassa vuodessa 1960- luvun alussa, jolloin jo kaikilla metsätyömiehillä oli moottorisaha. Sitä ennen puut kaadettiin justeerilla tai pokasahalla nurin. Soittotaitoiset tukkijätkät soittivat justeerilla sävelmiä tukkikämpillä toistensa ratoksi. Pihkantuoksu leijui ilmassa, kun pöllit parkattiin (kuorittiin) koloraudalla puhtaaksi. Tukkijätkät joutuivat joskus juoksemaan puomia ja tukkilauttoja pitkin tukkisumaa purkaessaan. Lauantaina 17.7. klo 14:00 alkaen Haaste Savotta- ja Tukkilaiskilpailut pöllin parkkuussa, justeerilla sahaamisessa ja puomilla juoksussa.

  http://www.infokartta.fi/kainuu?l=peruskartta,3,3591227,7199939,Tukkilaiskisat

Tukkilais- ja Savottaperinteen haastekilpailu

Ilmoittaudu lauantaina 17.7. pidettävään Tukkilais- ja savottakilpailuihin haastaen kaverisi mukaan sekä laji johon osallistutte. Haastajan ja haastettujen nimet, osoitteet ja puh:not. Ilmoittautumiset sähköpostilla 12.7.2010 klo 16:00 mennessä Hannu Leinoselle, hannu.leinonen(at)suomussalmi.fi  Osallistujamäärästä riippuen kilpailun alkamisajankohtaa aikaistetaan. Seuraa Kilpailut sivuston aikataulua. Aiheeseen sopivasta vaatetuksesta saa kilpailupisteitä.

Haastekilpailulomake

 hannu.leinonen(at)suomussalmi.fi

 

Justeerilla puut poikki, tukit miesvoimin hevosreenkyytiin ja hevosvoimalla lanssipaikalle jäätietä pitkin odottamaan tulevan kevään uittomiehiä ja uiton alkamista. Tukkikuorma piti tehdä varsin tasapainoiseksi, että se kulki tasaisesti ja reki ei kaatunut pienten horjahtelujen vuoksi. 

 Savotta- ja uittomiesten sanastoa:

Hevoskunta - kahdesta tai kolmesta tekomiehestä ja yhdestä hevosmiehestä koostuva savotan työryhmä.  Lanssinvalvoja - henkilö, joka huolehtii savotan lanssipaikan järjestyksestä ja valvoo, että leimaamatonta puuta ei tuoda lanssiin.  Pankko - tukkireen poikittaispalkki, jonka päälle tukkikuorma tehdään.  Pankkoreki - hevosreki, jossa on tukevat poikittaispalkit eli pankot.  Takareki - parireen takimmainen reki jossa on matala keula.  Kaplas - reen jalaksen ja rungon välissä oleva tukipuu.  Hilat - tukkireen etu- ja takarekeä yhdistivät ristiin kulkevat ketjut.  Armonluukku/elämänluukku - savottakämpän keittiön ja miesten asuinhuoneen välinen luukku, jonka kautta ruoka tarjoiltiin. Kämppäemäntä möi siitä myös "käsikaupassaan" pitämiään tuotteita, esim. tupakkaa.

 

Tervahauta

Tervahauta syttyy perjantai-iltana ja palaa sunnuntaihin saakka savottaosastolla, jonka sytyttää tervahautamestari Unto Kyllönen. Hän myös esiintyy puomilla juoksussa.

 Tervahauta on syttynyt, kuvassa Tervanhautamestari Unto Kyllösen ja apulaisten sytyttämänä. Nyt vain vartomaan, ettei tervahauta liehahda ilmiliekkeihin. Tervahaudan palamista täytyy valvoa läpi vuorokauden. Valmistunutta tervaa valutetaan putkea pitkin haudasta terva-astiaan. Terva on hyvä kyllästemateriaali puuveneiden ja paanukaton paanujen tervaamiseen. 

 TERVAHAUTA

Perinteinen kainuulainen tervahauta kaivettiin multaiseen tai hiekkaiseen maahan, mielellään penkereeseen, ettei tervanlaskua varten tehtävää halsia tarvinnu kaivaa syvälle. Pohja kaivettiin suppilomaiseksi ja tiivistettiin savella ja suomudalla, jonka päälle ladottiin vielä kuusen parkista tehdyt "koskuet". Haudan pohjalta lähti puusta tehty putki eli "piippu", jota pitkin terva laskettiin halsissa olevaan tynnyriin. Tervaspuut eli "särökset" ladottiin säteettäisesti haudan pohjalle tasapohjaisen padan muotoiseksi keoksi, joka peitettiin turpeilla. Aivan haudan laelle kannettiin vielä multaa tiivistämään turvekerrosta. Haudan alareunaan jätettiin sytyttämistä varten peittämätön kaista, joka hiiltämisen päästyä kunnolla alkuun sitten myös peitettiin turpeilla. Palamista valvoi hautamestari eli "lotnikka", joka tekemällä sopiviin kohtiin ilmareikiä tai sulkemalla niitä varmisti, että palaminen eteni tasaisesti eikä tuli päässyt ryöstäytymään tai ettei palamisen aiheuttama paine heittänyt turpeita haudan päältä metsään. Parin kolmen vuorokauden päästä tervaa alettiin laskea tynnyreihin. Normaalin, noin 50 tynnyrin kokoisen haudan polttaminen kesti viikon verran. Tervakauppa oli merkittävässä asemassa 1600-luvulta alkaen aina ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Vanhan kansan tervankäyttö oli hyvin monipuolista. Reet, kärryt, veneet, köydet, työkalut ym. ulkona käytettävät tarve-esineet, sekä puiset että metalliesineet, tervattiin. Rakennusten puukatteet olivat tärkeä käyttökhde tervalle ja hyvin tervattuja paanukattoja on säilynyt satojen vuosien ajan.